Viikon esineeksi pääsi tällä kertaa kolme hurmaavaa vanerirasiaa:

Kyseiset rasiat ovat olleet todennäköisesti ompelutarvikkeiden säilytysrasioina tai kauneustuotteita varten, miksei myös korurasioina.

Rasiat ovat pula-ajalle tyypillisiä simppeleitä vanerista valmistettuja laatikoita, jotka on koristeltu romanttisilla kukkasilla.

Glorian Antiikki -lehti on tehnyt juttusarjan nimeltä “Kesäkohteena Turku”. Uusimmassa lehdessä (nro.91 6/2010) esitellään myös Antiikkiliike Wanha Elias.

Hei ja hyvää alkanutta keskikesän viikkoa!

Heinäkuu painelee jo yli puolessa välissä, kesäinen Turku on täynnä katsottavaa ja tapahtumaa. Ja tämä näkyy kivasti katukuvassa, niin turisteja kuin paikallisiakin on paljon liikenteessä.

Viikon esineeksi valitsin hurmaavan vaaleanharmaan astiakaapin.

Kaappi on sisustuksellinen 1800-luvun astiakaappi. Tyylisuuntana on talonpoikainen, mutta koristuksiin on otettu vaikutteita Renessanssityylistä. Värinä on hillityn tyylikäs vaaleanharmaa, mikä sopii kauniisti tähän vitriiniin. Vaalean värin ja lasiovien ansiosta suhteellisen suuri kaappi näyttää huomattavasti keveämmältä.

Asiakkaat ovat kovasti kyselleet listausta myynnissä olevista savikiekoistamme. Vihdoin ehdin ryhtyä tuumasta toimeen ja aloitin aikaa vievän projektin.

Nyt siis löytyy nettisivultamme lista savikiekoista! Sain jo suuren osan levyista kirjattua, mutta päivitän listaa parhaillaan. Esimerkiksi ulkomaisten levyjen kimppuun en ole vielä laisinkaan ehtinyt. Mutta kuten sanoin, jatkoa seuraa…

Tervetuloa tutkimaan, sekä keräilijät että satunnaiset musiikin ystävät!

ARABIAN PESUKALUSTO

Tämän ihanan kesäisen viikon esineeksi valitsin Arabian pesukaluston, joka itseasiassa sisältää kolme esinettä, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden.

Tähän reilun kokoiseen pesukalustoon kuuluu potta, kannu ja pesuvati. Niitä kaikkia koristaa herkkä siirtokuvakukka-koriste, valmistusajankohta on 1932 - 49.

Pesukaappi ja pesukomuutti

Pesukalustoja käytettiin pesukaapin tai pesukomuutin kanssa. Yleensä makuuhuoneesta tai kyökin puolelta löytyi pesukomuutti, jonka päällä oli pesuvati ja sisältä löytyi kannu sekä potta.

Englannissa otettiin jo 1700-luvulla käyttöön astioissa Maisema-koriste. Astioiden reunakoristeena kiertää rikas kukka-aihe ja keskuskoristeena niissä on erilaisia kuvia englantilaisesta maisemista, kuten linnamaisia rakennuksia, myllyjä, veneitä, lehmiä, puita ja myös ihmisiä.

Arabiaan Maisema-koriste tuli alunperin jo vuonna 1882 Rörstrandin välityksellä. Rörstrandissa koriste oli otettu tuotantoon 1860-luvulla. Astiasto, jossa Maisema-koristetta käytettiin oli nimeltään AS-malli. AS-malli oli tähdätty erityisesti vientimarkkinoille kilpailemaan englantilaisten astiastojen kanssa. Se kuitenkin osoittautui  jo alusta lähtien myyntimenestykseksi myös kotimaassa. Uudelleen elvytettyä Maisema-koristetta varten kuparilevyt kaiverrettiin uudelleen erityisesti Arabian tarpeisiin.

Aluksi koristetta valmistettiin tummansinisenä, myöhemmin mukaan tulivat myös punainen, vihreä, ruskea, musta/harmaa ja vihreän sininen. Tummansininen versio pysyi kuitenkin pisimpään tuotannossa, aina AS-mallin lopettamiseen asti, vuoteen 1975. Ja vielä 1980-90-lukujen taitteessa Arabian postimyynti teetti lyhyen aikaa sinisen Maiseman kahvikuppeja kaukomailla. Eri aikojen Maisemat erottaa toisistaan hyvin tehtaanleimojen perusteella.

Kansallispuku on arvostettu juhlapuku, kansallispukujen esikuvat ovat 1700- ja 1800-luvulta. Nykyiset puvut on kehitetty siihen aikaan käytetyistä juhlapuvuista, jotka edustivat sen ajan parasta käsityötaitoa ja olivat arvokasta omaisuutta.

Kansallispukujen mallit on löydetty tutkimalla kansallismuseoiden ja muiden museoiden kokoelmia sekä vanhoja maalauksia ja perunkirjoja.

Materiaalit ovat kansallispuvuissa tärkeitä, sillä 1700- ja 1800-luvullahan oli saatavilla ainoastaan luonnonmateriaaleja. Näin kankaat ovat käsinkudottuja villa- tai silkkikankaita, miesten takit ja housut ovat sarkaa tai verkaa ja paidat pellavaa tai puolipellavaa.

Kansallispuvuksi valitaan yleensä oman paikkakunnan puku tai vaihtoehtoisesti puvun edustamaan seutuun on olemassa tunnesiteitä. Puku voi olla esimerkiksi äidin tai isoäidin kotiseudun puku.

Yksi Suomen suosituimmista kansallispuvuista on Munsalan puku, joka sini-valkoisena tunnetaan oikeana Suomi-neidon tai Eloveenan pukuna.

Hyvää helteistä kesäviikkoa lukijoilleni!

Tämän viikon esineeksi valitsin L.M.Ericssonin valmistaman pöytäpuhelimen, joka on saanut yleisesti tunnetun liikanimen “luuranko”.

Luurankopuhelin on Ericssonin ensimmäinen täydellisellä kuulotorvella varustettu malli,  tätä kuulotorvea kutsutaan myös nimellä räkätorvi. Puhelimen mallivuosi oli 1892 ja se oli kovasti suosittu malli, jota valmistettiin kolmenkymmenen vuoden ajan ja myytiin ympäri maailmaa.

Vaikka luurankoa valmistettiin suuret määrät, se on silti koristeellisuutensa vuoksi hyvin haluttu ja siksi siis myös harvinainen. Ruotsissa puhelimen lempinimi on yleisemmin mäyräkoira, kuin luuranko.

Juhannus lähestyy, tuo ihana keskikesän juhla. Juhannukseen perinteisesti liittyy koivut, sauna ja vihtominen. Mutta myös kesän kunniaksi juhlajuomalla kilistäminen, juhlan arvokkuutta ja juoman eleganssia lisää kaunis viinilasi.

Mielestäni on aivan totta, että kaunis lasi parantaa myös itse juoman aistimista. Ja jostain kuulin, että nykyään viiniasiantuntijat pitävät viinilasin merkitystä viinin nauttimisessa jopa yhtä tärkeänä kuin viinin tarjoilulämpötilaa.

Laitankin nyt kuvia vanhoista upeista pikareista ja sen myötä toivotan ihanaa yöttömän yön juhlaa, hauskaa Juhannusta!

Juhannusviikon viikon esineeksi valitsin Taisto Kaasisen suurikokoisen ja upean taidelaatan. Laatassa on aihe, joka on ajankohtainen tähän vuodenaikaan, lintu ruokkimassa poikasiaan linnunpesässä.

Taisto Kaasinen (1918 - 1980) työskenteli Arabiassa vuosina 1947-52, josta siirtyi Ruotsiin, mutta kuitenkin palasi takaisin Arabiaan 1962. Kaasinen aloitti Arabian taideosastolla vuonna 1963 ja jatkoi työskentelyään siellä vuoteen 1974. 

Taisto Kaasisen tuotantoon kuuluu uniikkiveistoksia ja reliefejä, myös julkisia seinäreliefejä. Wärtsilän omistuksessa Arabian taiteilijat suunnittelivat suurikokoisia tilausteoksia myös Wärtsilän telakalta valmistuneisiin aluksiin. Kaasinen toteutti useita tälläisiä töitä autolauttoihin ja jäänmurtajiin.